Darwinissa

Alice Springistä lähdettiin Tuomaksen kanssa Ghan-junalla kohti Darwinia. Matka kesti 25 tuntia, mutta onneksi välissä oli muutaman tunnin pysähdys Katherineen, joka on Pohjois-Terrorion kolmanneksi suurin kaupunki. Katherinessa päästiin ihastelemaan Katherine-jokea ja nauttimaan kunnon helteistä (+30 astetta). Seuraavat kaksi viikkoa pitäisi olla vastaavia lämpötiloja, ja toivottavasti sen päätteeksi en ole niin valkoinen kuin Canberrasta lähtiessä. :)

Kun viimein saavuimme Darwiniin, niin hostellin kanssa tuli ongelmia. Hostelli oli varannut Tuomaksen yöpymiset vasta kuukauden päähän, ja Tuomas joutui vaihtamaan hostellia. Minä puolestaan jouduin vaihtamaan keskellä yötä huonetta, kun hostelli oli sijoittanut 9 naista 8 hengen huoneeseen. Minä viimeisenä sisään tulleena jouduin muuttamaan yhdeksi yöksi 6 hengen sekahuoneeseen, mutta seuraavina öinä olin siinä huoneessa, josta olin maksanut. En kyllä ymmärrä miten henkilökunta oli onnistunut näin hyvin mokaamaan asiat. Onneksi johtajalle tekemän valituksen jälkeen sain rahat takaisin kahdesta ensimmäisestä yöstä.

Darwinissa aika meni pääosin retkillä. Olin varannut alun perin pelkästään päiväretket Kakadulle ja Litchfieldille, mutta Darwinissa sain kuulla, että kahden retken varauksella sain Darwinin kaupunkiretken kaupan päälle. :) Valitettavasti päiväretki ei ollut suunniteltu aivan minun ikäisille ihmisille eikä backpackerseille, mutta sillä pääsi tutustumaan helposti keskustan ulkopuoliseen Darwiniin. Eihän sillä muuten ole väliä minkä ikäisiä ihmisiä matkassa on, mutta backpackers reissut ovat vain paljon parempia kuin tavalliset bussiretket. Backpackersien minibussilla pääsee helpommin useimpiin kohteisiin sekä reissuun sisältyy paljon valokuvauspysähdyksiä ja kävelymatkoja. Tavallisilla bussiretkillä puolestaan kuljetaan bussilla ympäriinsä ja opas puhuu mikrofonin välityksellä. Vähän kuin penkkiurheilua, kun ei pääse läheltä tutustumaan kohteisiin. Sama juttu toistui Kakadussa, jossa olin jälleen porukan ainoa alle 60-vuotias. Mutta onneksi Kakadussa oli sentään Yellow River – risteily, jonka aikana nähtiin villejä krokotiilejä. Välihuomautuksena, että Pohjois-Terrorio on kuuluisa krokotiileistään ja puolet nähtävyyksistä on erilaisia krokotiilituristirysiä.

Krokotiili!

Kolmannen päivän Litchfield-reissu oli varaamistani retkistä paras, sillä opas ei jaksanut lähteä kävelyretkille. Retkeläiset saivat vapaat kädet kävelyreittiensä suhteen, kunhan vain palasivat tiettyyn kellonaikaan mennessä takaisin bussille. Oli siis mahdollisuus päästä kunnolla tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin kuten termiittikylään ja kolmeen vesiputousalueeseen. Kahdessa vesiputousalueessa oli jopa mahdollisuus päästä uimaan! Maisemat olivat upeita (vesiputousten juurella pystyi näkemään sateenkaaren) ja oli ihanan vilvoittavaa käydä uimassa, kun täällä on niin lämmintä päivisin. Jännästi rannalla oli varoituskyltti, että varo krokotiileja! Niitä ei näkynyt (niitä kyllä valvotaan eli uimapaikat suljetaan, jos krokotiilejä on näkyvillä), mutta sen sijaan näin ensimmäisen kerran paljon niitä kuuluisia kämmenenkokoisia hämähäkkejä. Tuli vaistonvarainen tunne ravistella vaatteet muutamaan kertaan uinnin jälkeen ennen kuin ne uskalsi laittaa päälle. :)

Termiittikeot on aika suuria täällä. :)

Yksi Litchfield Parkin vesiputouksista, jonka juurella pääsi uimaan. :)

Viimeisenä Darwin päivänä aika kului pääosin keskustassa ja hostellilla. Kävin tutustumassa Darwinin ykkösnähtävyyteen eli kalojen ruokintaan. Nousuveden aikaan tietylle rannalle kertyy paljon kaloja, ja maksua vastaan niitä pääsee syöttämään. Oli aika jännä fiilis ruokkia puolen metrin kokoisia kaloja kädestä pitäen, ja toivoa että ne eivät vie sormia mennessään. Vasta puolessa välissä syöttämistä opas muisti varoittaa, että tietyillä kaloilla on terävät hampaat ja lopputuloksena voi saada pitkään vertavuotavan sormen. Sen jälkeen tulikin vain heiteltyä kaloille ruokaa. Illalla tuli maleksittua hostellilla ja keskiyöllä lentokentälle, sillä viideltä aamulla lähti lento kohti Cairnsiä.