Tulipahan reissattua takaisin Sydneyyn. Perjantaina ja sunnuntaina kiertelin enimmäkseen uudelleen Sydneytä läpi ja shoppailin. Ensimmäisellä reissulla tuli katsastettua melkein kaikki nähtävyydet, niin nyt oli kerrankin mahdollisuus rennompaan viikonloppuun. Aivan turhaan ei tullut kuitenkaan lähdettyä Sydneyhyn, sillä lauantaina osallistuin retkelle Blue Mountaisille, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Retkibussin ensimmäinen pysähdys oli Euroka-aukeamalla, jonne mentiin bongaamaan villejä kenguruita. Ryhmämme löysi yhden, jolla oli poikanen mahassa. :) Muistaakseni kengurut taitavat olla raskaana melkein koko ajan, joten ei ole harvinaista nähdä äitiä ja poikasta samalla kertaa. Mutta on se silti aina niin suloisen näköistä. :) Eurokan jälkeen tehtiin aamukahvi- ja maalaismarkkinapysähdys Glenbrookissa, joka on yksi vuoristokylistä Blue Mountaisilla.
Matkan ensimmäinen varsinainen pääkohde oli Jamison Valleyssa sijaitseva Wentworth Falls. Jamison Valleyssä meidän piti kävellä melkein alas laaksoon asti ja kiertää 4 kilometrin National Pass kävelyreitti vuoren rinnettä pitkin. Maisemat olivat upeat. Ainoa miinus oli se, että pitihän sieltä laaksosta jossain välissä päästä poiskin, mikä tarkoitti puolen tunnin rappusten kävelyä ylöspäin. "Ihanan" treenin jälkeen pohkeet olivat kipeät seuraavan viikon ajan. :D
Wentworth Falls
Rappuset alaspäin National Pathia.
National Path
National Path
Rappuset eivät loppuneet siihen, vaan toisessa päässä Jamison Valleytä kävelimme Giant Staircasea pitkin laaksoon, josta oli näkymät kuuluisaan "kolmen sisaruksen" kivimuodostelmaan. Aborginaaleilla on kaksi erilaista tarinaa kivimuodostelman synnystä. Ensimmäisen dreamtimen mukaan alueella asui aikoinaan noita ja hänen kolme tytärtään. Aina kun noita lähti käymään kylällä asioilla, hän käski tyttäriä pysymään luolassa piilossa. Eräänä päivänä tyttäret eivät totelleet häntä, vaan lähtivät tutkimaan luolan ympäristöä. Huonoksi onnekseen he törmäsivät vesihenkeen, joka vihastui rauhansa häiritsemisestä. Noita saapui takaisin luolalleen ennen kuin vesihenki ehti tehdä hyökkäyksensä. Suojellakseen tyttäriään noita muutti heidät kivikasoiksi. Tällöin vesihengen viha kohdistui itse noitaan. Noita taikoi itsensä joksikin pieneksi elukaksi ja piiloutui kivien sekaan. Kun vaara oli ohi, noita ei valitettavasti löytänyt enää taikasauvaansa ja niin tyttäret jäivät ikuisiksi ajoiksi kiviksi. Toisen dreamtimen (joka taitaa olla valitettavasti turismin kehittämää) mukaan sisarukset rakastuivat naapuriklaanin miehiin, mutta avioliitto ei ollut sallittu klaanien välillä. Rakkaus johti lopulta klaanien väliseen taisteluun ja eräs kylän vanhimmista muutti sisarukset kiviksi suojellakseen heitä. Kylän vanhin kuoli taistelussa, eikä kukaan muu osannut palauttaa sisaruksia ennalleen.
Three sisters Echo pointista katsottuna.
Three Sisters alhaalta laaksosta katsottuna.
Tuolta ei tarvinnut onneksi kävellä takaisin ylös, vaan tarjolla oli maailman jyrkin raitiovaunu. Olo oli ihan kuin huvipuiston vuoristoradassa. :) Viimeisenä kohteena oli Kings Tableland, josta avautuivat upeat näkymät. Opas kehui kuinka paikka on erittäin salainen, ja että vain hänen yhtiönsä tekee pysähdyksiä sinne. Kun saavuimme paikalle, niin siellä oli kuitenkin jo toinen ryhmä ennen meitä. Kyseessä ei ollut kuitenkaan turistiryhmä, vaan 60 minuutin kuvausryhmä tekemässä reportaasia vuoristossa kadonneesta irlantilaispojasta. En tiedä saavuttiko tämä uutinen Suomen uutiskynnystä, mutta täällä katoaminen oli todella suuri juttu. 19-vuotias backpacker oli eksyksissä vuorilla 12 päivää, mutta lyötyi viimein elossa. Kaikki olettivat hänen kuolleen, koska yleensä eksyneet retkeilijät kuolevat yhdessä yössä. Nyt onkin kehitetty kauheata spekulaatiota, jos kyseessä olisikin huijaus.
King's Tableland. Minä ja kolumbialainen Martha.
Piti vielä mainita, että tuli koettua myös toinen eräänlainen seikkailu Sydney viikonlopun aikana. Kun kyseessä oli vain kaksi yötä, niin päätin yrittää löytää hostellin, joka tarjoaisi aamupalaa ja mahdollisimman halvalla. Löysin viimein mukamas hyvän hostellin "Chilli Bluen", joka oli saanut aika hyviä arvostelua. Seikkailua oli selvitä pari yötä hostellissa, sillä:
- Vessassa ei ollut valoa eikä LUKKOA. Ja kyllä, minut yllätettiin housut nilkoista.
- Sama tilanne suihkussa. Ei tullut pestyä hiuksia sinä viikonloppuna.
- Luultavasti kukaan ei olisi osannut arvostaa lukkoja, koska kukaan ei vaivautunut laittamaan oman huoneen ovea lukkoon lähtiessään. Mikä järki on omistaa hieno elektroninen avainkortti, kun ovet ovat avoimet. Onneksi backpackersit eivät ole innokkaita varastamaan mitään, niin omat tavarat pystyi jättämään huoletta sängylle. *koputtaa puuta*, vielä on monta hostelliyötä edessä.
- Vessan lavuaarin hana oli sen verran hellässä, että toisella kädellä piti pitää hanaa pystyssä ja toisella kääntää vesi valumaan. Vesi oli pelkästään kylmää, niin en voinut pestä pois ripsiväriä, joka vaatisi 38 asteista vettä. (ainakin Tuija tietää mistä puhun)
- Saksalaiset juhlivat koko yön barbequealueella, joka sijaitsi oman huoneen vieressä. Ei myöskään unta sinä viikonloppuna.
- Ja mikä parasta, kun kyseessä on mixed-room, niin aina on mahdollista että neljän aikaan yöllä Norjan euroviisuesiintyjä -kopio yrittää tulla viereen nukkumaan. :D Wrong bed, mate.
Kasvitieteellisen puutarhan lepakoita.
Sydneyn operatalo.
